Mobile Auditory Guidance for Public Transportation

Helsingin seudulla on vapaasti saatavilla kattavaa tietoa julkisesta liikenteestä. Tietoa välitetään käyttäjille monien eri sovellusten avulla. Yleensä nämä sovellukset toimittavat tiedon pelkästään visuaalisessa muodossa, jättäen äänen potentiaalin (lisä)tiedon välityksessä täysin vaille huomiota. Graafinen ratkaisu voi olla epäkäytännöllinen ja tiedon saanti vaatia paljon keskittymistä, kun kyseessä on mobiililaite ja informaatio tarvitaan liikenteessä. Tässä työssä suunniteltiin ja kehitettiin täysin toiminnallinen mobiilisovellus reittisuunnittelua ja -opastusta varten. Sovelluksen tavoitteena on minimoida visuaalinen huomiointi ja tarkkailu, toimittaen äänen avulla tietoa perustuen aikatauluihin, kellonaikaan sekä käyttäjän sijaintiin. Päämääränä on tarjota informaatio merkityksellisessä ja helposti ymmärrettävässä muodossa, hyödyntäen muuta ääntä kuin puhetta, vapauttaen käyttäjän silmät ja kädet sekä poistaen tarpeen seurata kellonaikaa. Käytettyjen merkkiäänten tunnistettavuutta ja arvioita niiden ärsyttävyydestä testattiin epämuodollisesti pienellä määrällä koehenkilöitä. Sovelluksen tarkoitus ja äänten metaforat selitettiin lyhyesti, jonka jälkeen suurin osa käytetyistä auditiivisista symboleista tunnistettiin hyvin. Ylipäänsä mitään ääniä hyödyntävän sovelluksen käyttö julkisissa paikoissa ilman kuulokkeita herätti joissakin testihenkilöissä epäilyksiä. Kaiken kaikkiaan sovelluksessa todettiin olevan selviä mahdollisuuksia hyödylliseksi apuvälineeksi ja useimmat koekuuntelijoista havaitsivat ominaisuuksia, joiden he kokivat olevan itselleen käytännöllisiä.Comprehensive information for using public transportation in the Helsinki region is freely available and there are different applications that provide this. These applications, however, typically only provide information in the visual modality, completely neglecting the potential of using audio for conveying (additional) messages. In the context of mobile devices and requiring information while on the move, this can be cumbersome and requires the user to pay a lot of attention to the application in order to get the information. A completely functional mobile application for journey planning and guidance for travelling along a found route was designed and developed in this thesis. The aim for the application is to reduce the attention requirements to a minimum by using sound to deliver useful information to the user based on schedules, time, and the user's location. The objective is to provide the information by meaningful and easily understandable non-speech auditory cues to free the user's eyes and hands while, at the same time, removing the need to pay attention to the time. The recognizability of the used sounds, and estimation of whether they would be useful or annoying, was tested informally by a small number of people. After a brief explanation of the purpose and metaphors of the sounds in the application, most auditory icons were recognized well. Using an application with any sort of sound in public without headphones raised doubts in some. Overall the application was found to have potential for being a helpful aid and most of the test subjects saw elements that would be useful for themselves

Overview of Central Government Risks and Liabilities, Autumn 2019

The good economic development in recent years has strengthened the general government finances, but at the same time, the risks of general government finances have grown. Direct government liabilities have grown considerably in ten years. In 2008, central government debt amounted to EUR 54 billion, compared to EUR 105 billion at the end of 2018. During the same period, government contingent liabilities have grown strongly and the growth does not appear to be subsiding. Central government guarantees and collateral in effect totalled EUR 57 billion at the end of 2018. The corresponding figure in 2010 was EUR 23 billion. The risk level of guarantee liabilities increases due to their concentration in certain sectors and companies. In addition to direct liabilities, guarantee liabilities and collateral, central government’s risk position is influenced by implicit liabilities. They are not legally binding on central government, but due to social factors, central government is expected to bear the ultimate responsibility for them. The key implicit liabilities are those pertaining to the banking sector and local government. Finland’s banking sector involves structural factors that increase its sensitivity to disruptions. These are the banking system’s relatively large size, concentration and close links with other Nordic countries. These special features have gained strength in recent years. Local government’s implicit risks have also increased due to the growth in municipalities’ financial liabilities. At the end of 2018, municipalities’ debt was EUR 17 billion, having been EUR 5.5 billion in the early 2000s. In addition, guarantees granted by municipalities have grown significantly. The growth in government liabilities and modest growth prospects, driven by structural factors in the form of weak productivity development and ageing population, have reduced the leeway for central government in the event of a macroeconomic disruption. Particular attention should thus be given to indebtedness and growth in contingent liabilities and their risk management. There is also a need for structural reforms that support the development of employment and productivity

Katsaus valtion taloudellisiin vastuisiin ja riskeihin, syksy 2019

Viime vuosien hyvä talouskehitys on vahvistanut julkisen talouden tasapainoa, mutta samanaikaisesti julkisen talouden riskit ovat kasvaneet. Valtion suorat vastuut ovat kasvaneet huomattavasti kymmenen vuoden aikana. Vuonna 2008 valtiolla oli velkaa 54 miljardia kun vuoden 2018 lopussa sitä oli jo 105 miljardia. Samaan aikaan valtion ehdolliset vastuut ovat kasvaneet voimakkaasti eikä kasvu ole näyttänyt laantumisen merkkejä. Valtiontakausten ja -takuiden voimassa oleva määrä oli vuoden 2018 lopussa 57 miljardia. Vuonna 2010 vastaava luku oli 23 miljardia. Takausvastuiden riskisyyttä lisäävät niiden keskittyminen tietyille toimialoille ja yrityksille. Valtion riskiasemaan vaikuttavat suorien ja takaus- ja takuuvastuiden lisäksi ns. piilevät vastuut. Ne eivät ole valtiota oikeudellisesti velvoittavia, mutta yhteiskunnallisista tekijöistä johtuen valtion odotetaan kantavan niistä viimekätisen vastuun. Keskeisiä piileviä vastuista ovat pankkisektoriin ja paikallishallintoon liittyvät vastuut. Suomen pankkisektorissa on rakenteellisia tekijöitä, jotka kasvattavat sen häiriöherkkyyttä. Näitä ovat pankkijärjestelmän suuri suhteellinen koko, keskittyneisyys ja tiiviit kytkökset muihin Pohjoismaihin. Nämä erityispiirteet ovat viime vuosina vahvistuneet. Paikallishallinnon piilevät riskit ovat myös kasvaneet kuntien talousvastuiden kasvun myötä. Vuoden 2018 lopussa kuntien lainakanta oli 17 miljardia kun se vielä 2000-luvun alussa oli 5,5 miljardia. Lisäksi kuntien myöntämät takaukset ovat kasvaneet merkittävästi. Valtion vastuiden kasvu sekä vaatimattomat kasvunäkymät, jonka taustalla on rakenteellisia tekijöitä heikon tuottavuuskehityksen ja ikääntyvän väestön muodossa, ovat pienentäneet valtion liikkumatilaa mahdollisessa makrotalouden häiriötilanteessa. Velkaantumiseen ja ehdollisten vastuiden kasvuun ja niiden riskienhallintaan tulisikin kiinnittää erityistä huomiota. Myös rakenteellisille uudistuksille, jotka tukevat työllisyys- ja tuottavuuskehitystä, on tarvetta

Biomimetic zinc chlorin-poly(4-vinylpyridine) assemblies : doping level dependent emission-absorption regimes

Peer reviewe

Katsaus valtion taloudellisiin vastuihin ja riskeihin, kevät 2018

Valtion velka on lähes kaksinkertaistunut viimeisten kymmenen vuoden aikana ollen vuoden 2017 lopussa noin 105 miljardia euroa. Myös suhteessa kansantalouden kokoon velka on kasvanut voimakkaasti. Valtion epäsuorat vastuut ovat kasvaneet jopa velkaa nopeammin. Kun vuonna 2008 valtiontakausten ja –takuiden määrä oli noin 22 miljardia euroa, niin viime vuoden lopulla luku oli jo 52 miljardia euroa. Valtiontalouteen kohdistuu suorien ja epäsuorien vastuiden ohella myös ns. piileviä vastuita. Merkittävimmät näistä koskevat pankkisektoria ja paikallishallintoa. Rakennemuutosten seurauksena pankkisektorin koko suhteessa kokonaistuotantoon tulee Suomessa kasvamaan vuoden lopulla merkittävästi yli EU-keskiarvon. Vaikka valtiolla ei ole oikeudellista velvoitetta pelastaa pankkeja niiden ongelmatilanteissa, niin kokemus on osoittanut, että kriiseissä valtiot ovat tukitoimillaan joutuneet turvaamaan talletusten saatavuuden jatkuvuuden ja kriittisen infrastruktuurin toimivuuden. Pankkiunioni voi onnistuessaan rajoittaa näitä piileviä vastuita. Suomessa kunnilla on perustuslain nojalla laaja itsehallinto, eikä valtio ole vastuussa kuntien taloudellisista velvoitteista. Kuntatalous on kuitenkin osa julkista taloutta ja kuntatalouden ongelmat vaikuttaisivat todennäköisesti myös valtiontalouteen. Valtion tavoin kuntien laina- ja takauskanta on viimeisen 10 vuoden aikana kasvanut merkittävästi. Suomessa sote- ja maakuntauudistuksen myötä kuntatalous on myös suuren rakennemuutoksen keskellä. Uudistuksessa sosiaali- ja terveydenhuollon kustannukset muuttuvat valtion piilevästä vastuusta nykyistä enemmän valtion suoraksi vastuuksi. Suorien, epäsuorien ja piilevien vastuiden toteutuminen on riippuvainen talouskehityksestä. Suomen talousnäkymien odotetaan olevan lähivuosina myönteiset. Kehitykseen liittyy kuitenkin riskejä. Poliittisten päättäjien onkin syytä varautua myös odotettua heikompaan kehitykseen. Velkaantumisen ja epäsuorien vastuiden kasvun myötä valtion liikkumavara ja kyky kohdata negatiivisia sokkeja on viime vuosina heikentynyt. Julkisen talouden vahvistamista tulisikin jatkaa ja valtion takausvastuiden kasvua rajoittaa, jotta mahdollisten häiriöiden sattuessa finanssipolitiikkaa ei tarvitsisi tarpeettomasti kiristää valtion maksuvalmiuden turvaamiseksi ja luottokelpoisuuden säilyttämiseksi

Väestön ikääntyminen ja palveluiden heikko tuottavuus : vaikutuksia julkisen talouden kestävyyteen

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library.Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler.Väestön ikääntyminen ja julkisen palvelusektorin heikko tuottavuus kasvattavat valtion sosiaali- ja terveysmenoja tulevaisuudessa kun samalla työssäkäyvien sukupolven koko pienenee. Tutkielmassa tarkastellaan miten ikäsidonnaiset sosiaali- ja terveysmenot kehittyvät pitkällä aikavälillä väestön ikääntyessä palveluiden tuottavuuden kasvun ollessa heikkoa (Baumolin tauti). Tutkielmassa arvioidaan myös julkisten menojen eri rahoitusmuotojen vaikutuksia sukupolvien väliseen oikeudenmukaisuuteen. Tutkielmassa luodaan katsaus olemassa oleviin empiiristen tutkimuksten Suomen sosiaali- ja terveysmenojen tulevasta kehitykesstä. Lisäksi esittelemme kaksi teoreettista elinkaarimallia ikääntymisen ja Baumolin taudin vaikutusten arviointiin. Elinkaarimallien pohjalta johdetaan limittäisten sukupolvien malli, jonka avulla pyritään simuloimaan ikääntymisen ja Baumolin taudin vaikutuksia Suomen taloudessa. Työssä käytetään dynaamista limittäisten sukupolvien yleisen tasapainon kasvumallia, jossa kuluttaja saa hyötyä kulutuksesta, vapaa-ajasta sekä julkisista palveluista. Malli sisältää hyödyke- ja palvelusektorin sekä valtion budjettirajoitteen. Malli kalibroidaan vastaamaan tasapainossa Suomen taloutta. Väestö- ja tuottavuusshokkien dynaamisia vaikutuksia talouteen ja hyvinvointiin tarkastellaan avoimen- ja suljetun talouden malleissa. Mallisimuloinneissa saadaan selkeitä tuloksia huoltosuhteen heikkenemisen ja palvelusektorin heikon tuottavuuden aiheuttamasta paineesta julkisen talouden kestävyyteen. Julkiset sosiaali- ja terveysmenot tulevat kasvamaan radikaalisti tulevina vuosikymmeninä suurten ikäluokkien vanhentuessa. Palveutason määrittämisellä on keskeinen rooli tulevien menojen arvioinnissa. Jos palvelutaso päätetään pitää nykyisellään heikkenee palveluiden taso suhteessa muuhun kulutukseen palkkojen noustessa. Jos palveluita halutaan kasvattaa yleisen tuottavuuskehityksen mukaisesti loppuu julkisen talouden kantokyky nopeasti. Pitkällä aikavälillä julkisia palveluita voidaan kasvattaa ainoastaan niiden tuottavuuden kasvun verran ilman, että verotusta jatkuvasti kiristetään. Jos sukupolvisopimuksesta pidetään kiinni ja palveluita ei karsita, voidaan ne rahoittaa veroja kiristämällä tai velkaantumalla. Suora verotuksen kiristätäminen johtaa tulevan työikäisten sukupolven kohtuuttomaan verotaakkaan. Valtio voi parantaa sukupolvien välistä oikeudenmukaisuutta tasaamalla verotusta velkaantumalla. Velkaantumisella voidaan ainoastaan tasoittaa muutaman sukupolven kohtuutonta verotaakkaa. Pitkän aikavälin huoltosuhteen heikkenemistä ei voida rahoittaa velkaantumisella Paras ratkaisu julkisten palvelumenojen kasvun rajoittamiseen olisi tuottavuuden nostaminen palvelusektorilla. Mallisimuloinneissa havaittiin, että palveluiden tuottavuutta kasvattamalla 20%:lla pystyyn säilyttämään terveyspalveluiden nykyinen taso, ilman merkittäviä veronkorotuksia tai velanottoa. Hyödykesektorin tuottavuuden kasvattamisesta ei ole apua, jos molempien sektorien palkat määräytyvät hyödykesektorilta. Tälloin palkkojen nousu lisää verotulo, mutta samalla lisää julkisen palveluiden palkkamenoja. Yhtenä ratkaisuna huoltosuhteen heikkenemiseen on työperäisen maahanmuuton lisääminen. Tämä ei kuitenkaan ratkaise pitkän aikavälin ongelmaa huoltosuhteen henkkenemisestä eliniän noustessa. Eliniän kasvaessa työurien pitäisi pidentyä samaa vauhti, jotta huoltosuhde pysyisi enallaan ja julkisten tulojen ja menojen tasapaino säilyisi

Julkisen talouden pitkän aikavälin laskentamallit - Katsaus kirjallisuuteen

Tässä kirjallisuuskatsauksessa esitellään limittäisten sukupolvien mallin (OLG) teoreettinen perusta sekä mallin käyttöä numeerisissa sovelluksissa talouden pitkän aikavälin kehityksen arvioinnissa. Työssä käsitellään perinteistä kahden limittäin elävän sukupolven mallia sekä useamman limittäisen sukupolven kokonaistaloudellisia yleisen tasapainon malleja. Pääpaino on Suomessa käytössä olevissa limittäisten sukupolvien kokonaistaloudellisten mallien esittelyssä ja vertailussa. Lisäksi esitellään johtavia ulkomaisia kontribuutioita numeeristen OLG-mallien osalta. Katsauksessa arvioidaan myös sukupolvimallien käyttömahdollisuuksia, sekä mallien heikkouksia ja kehityskohteita.This literature review represents the basics of overlapping generations model (OLG) and its numerical applications for long run economy analysis. In this work we introduce traditional two-periods overlapping generation model and after that we move to several periods general equilibrium models. Main focus is on OLG models used in Finland and their applications. In addition we go through relevant international OLG models and evaluate the application where the model can be used. We also discuss about weaknesses and development of the OLG models. Key words: Overlapping generations, general equilibrium models, generation accounting, public sector sustainabilit